Chamonixin jälkeen oli tarkoitus siirtyä Sveitsin puolelle Gruyèresin alueella. Mieheni rakastaa Gruyèresin juustoa, sen takia haluttiin nähdä, minkälaiselta alueelta näin hyvää juustoa tulee.
Matka Chamonixista Gruyèresin oli aivan huikea. Vuoret oli tietysti koko ajan läsnä, mutta kuitenkin matkalla maisemat olivat todella monipuoliset. Välillä ajaettiin laakossa, jossa oli lehmiä laiduntamassa, välillä taas mentiin sermentiinitietä ylös-alas. Nähtiin vesiputouksia, laaksoja ja pieniä alppikyliä. Koko matka oli todellista ilotulitusta maisemien osalta.
Matkan varrella, noin 50 km Chamonixistä, sijaitsee ihastuttava rotkoreitti – Gorgos du Trient.
Meidän lisäksi rotkoreitillä oli vain muutama ihminen eli tämä ei todellakaan ole mikään turistirysä. Rotkoreitti on rakennettu kiviseinämien kylkeen ja myötäilee täysin kiviseinämien muotoa. Reitti on paikoitelleen niin kapea, että vartalo osuu kiviseinään. Reitillä seinämät kohoavat jyrkkinä ympärillä ja ylhäältä valo tulvii sisälle rotkoon. Kirkas joki virtaa alapuolella ja reitin lopussa on myös vesiputous. Reitin kävelemiseen menee noin 20 min ja samaa reittiä kävellään edestakaisin. Jännitin alussa rotkoreittiä kovasti, mutta selvisin korkeapaikkakammoisena tästä oikein hyvin. Onneksi lankut oli aika hyvin kiinni eikä tie heilunut ollenkaan.
Gruyères
Keskiaikainen Gruyèrin kylä sijaitsee kukkulalla muurien ympäröimänä. Autolla ei pääse kylään ollenkaan vaan auto jätetään kylän alapuolella olevan parkkiin. Me tultiin kylään iltapäivällä, jolloin isommat turistimassat olivat jo lähteneet. Näin olleen nähtiin tästä viehättävästä keskiaikaisesta kylästä parhaat puolet.
Heti kylän vieressä laiduntavat lehmät.
Kylässä on vain yksi leveä mukulakivikatu, jota reunustavat ravintolat ja myymälät. Suurin osa myymälöistä myy Gruyèren juustoa ja sveitsiläistä suklaata. Muutenkin koko kylä tuoksuu juustofonduelle.
Juustojen lisäksi Gruyèressa on komea Gruyéres linna, johon ajateltiin ensimmäiseksi tutustua. Se rakennettiin vuosina 1270-82 ja sen asukkaita olivat Gruyèresin kreivit 1500-luvun puoliväliin saakka. Vuonna 1554 kreivi Michel ajautui konkurssiin ja sen jälkeen hänen luotonantajansa Fribourgin ja Bernin kantoneista jakoivat kreivikunnan. Vuonna 1938 linna ostettiin takaisin Fribourgin kantonille, jolloin se muutettiin museoksi.
Linna on todella hyvin säilynyt ja ihasteltavaa on paljon. Seinissä ja katoissa on koristemaalauksia ja myös ikkunoissa löytyy värikkäitä laseja. Huoneet on kalustettuja alkuperäisillä kalusteilla ja tässä linnassa voi helposti kuvitella itsensä kreiviksi.
Myös puutarha on upea ja parhaan käsityksen sen kauneudesta saa linnan ylimmän kerroksen parvekkeelta.
Linnassa vierailun jälkeen oli jo nälkä ja haluttiin ehdottomasti maistaa Gruyèrin kylässä juustofondueta. Se on yksinkertaisesti suussa sulavaa ja niin hyvää. Annokseen kuuluu vaaleaa leipää ja perunaa, joita tipataan juustoon. Tilattiin lisukkeeksi vielä salaattia ja leikkeleitä. Annokset ovat todella isoja ja kaikkia lisukkeita emme millään jaksettu syödä.
Kierreltiin hieman vielä vanhassa kaupungissa ja sen jälkeen siirryttiin vanhan kaupungin lähellä olevaan juustotehtaaseen. Samassa talossa on myös ravintola ja pieni myymälä, josta voi ostaa juustoja, suklaata ja kaikkea muutakin kodin tarvikkeita, joissa komeilee Gruyéren tavaramerkki. Juuston valmistusta emme päässet näkemään, mutta nähtiin kuitenkin juuston kypsytyskellarit, jossa robotit käänsivät juustoja hyllyssä. Tämä on tärkeä toimenpide juustojen kypsymisessä.
Gruyéres on viehättävä paikka ja erityisesti juuston ystäville suosittelen vierailemaan tässä paikassa.
Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – näin on äidilläni ainakin tapana sanoa. Kuvasi kertovat ihan omaa tarinaa ja houkuttelee lukijaa hukuttautumaan tunnelmaan ja suunnittelemaan omaa matkaa.
Kiitos kommentistasi. Olen itsekin sitä mieltä, että kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Sen takia pyrin aina laittamaan postaukseen runsaasti kuvia. Sveitsissä kaikki paikat ovat kyllä niin kuvauksellisia 😊