Reinin laakson jälkeen siirryttiin sujuvasti Moselin laaksoon ja aloitettiin siihen tutustuminen.
Yleistä
Moselin joki on 545 km pitkä. Me vierailtiin Koblenzin ja Trierin välisellä osuudella, joka on romanttista ja idyllistä Mosel laakson aluetta. Matka ei ole pitkä, noin 200 km joenvartta pitkin, mutta alueen vierailuun kannatta varata useampi päivä aikaa, että ehtii tutustua alueen nähtävyyksiin. Joen varrella sijaitsee useita Saksan vanhimpiin lukeutuvia kaupunkeja ja kyliä, kuten Koblenz, Cochem, Traben-Trarbach, Bernkastel-Kues ja Trier. Matkan varrella sijaitsee myös useita upeita linnoja. Moselin ja Reinin joki yhtyvät Koblenzissa ja siitä on hyvä aloittaa Moselin laaksoon tutustuminen. Me ei ehditty aikataulusyistä tutustua Koblenzin ollenkaan vaan jätetiin se suosiolla seuraavaan kertaan. Ajettiin ainoastaan Reinin laaksosta tullessa autolla Koblenzin läpi ja siirryttiin seuraavaan majapaikkaan.
Moselin laaksoon on helppo tutustua jokilaivoilla tai autolla, kuten me tehtiin. Se on monipuolinen matkakohde, jossa pääsee nauttimaan upeasta luonnosta, silmänkantamattomista viiniviljelmistä, söpöistä pikkukylistä, upeista linnoista sekä erinomaisesta ruoka- ja viinikulttuurista. Mosel tunnetaan nimenomaan Riesling-viineistään, jotka saa sille tyypillisen maun jokilaakson mineraalipitoisesta maaperästä ja mikroilmastosta. Alueella on jopa 10 000 viininviljelijää, mutta vain reilulla 100 tuottajalla on viljeltävänä enemmän kun viisi hehtaaria.
Yövyttiin yksi yö pikkuruisessa Winningen kylässä, Hotel Moselblickissa, joka sijaitsee aivan Moselin joen varrella. Hotelli valikoitui sen sijainnin perusteella, koska haluttiin heti aamulla mennä vierailemaan Burg Eltzin linnassa, joka sijaitsee 20 km matkan päässä hotellista.
Kerron linnavierailusta tarkemmin seuraavassa postauksessa. Linnavierailun jälkeen jatkettiin matkaa Cochemiin.
Katso Google-kartastani, missä Mosel laaksossa käydyt paikat sijaitsevat.
Cochem
Cochem on todella idyllinen 5000 asukkaan kylä keskellä Moselin laaksoa ja erittäin suosittu turistien keskuudessa. Cochem levittäytyy yllättävän laajalle alueelle, mutta sen ydin on viehättävä puuristikkotalojen ympäröimä Raatihuoneen tori. Cochemista tuli kaupunki jo vuonna 1332.
Varmasti Cochemin tunnetuin nähtävyys on 1000-luvulta peräisin oleva Reichsburgin linna. Reichsburgin linna on Moselin laakson suurin linna ja komeilee ylväästi Cochemin kylän yläpuolella olevalla kukkulalla keskellä viiniviljelmiä. Linna on restauroitu tyylikkäästi ja ylhäältä kukkulalta on todella hienot näkymät alas Moselin joelle ja viiniviljelmille. Kerron linnasta tarkemmin seuraavassa postauksessa.
Traben-Trarbach
Seuraavaksi ajettiin Traben-Trarbachiin, 6000 asukkaan pikkukaupunkiin, jossa meillä oli tarkoitus myös yöpyä. Hotellimme (Hotel Goldene Traube) sijaitsi vanhassa rakennuksessa, jonka sisätilat olivat restauroitu todella kauniisti ja kaikki yksityiskohdat oli otettu huomioon. Pienenä yksityiskohtana oli myös käytävällä sijaitseva viinikaappi, josta sai ostaa huoneeseen viiniä tai olutta.
Traben-Trarbach levittäytyy Mosel-joen molemmille rannoille. 1800-luvun tulipalot tuhosivat lähes täysin Traben-Trarbachin keskiaikaisen rakennuskannan, mutta onneksi 1800-luvun lopulla aloitettiin kaupungin jälleenrakentaminen ja se valmistui erittäin nopeasti. Pikkukaupungissa on myös tasokkaita ravintoloita, josta saatiinkin suosituksia hotellilta. Syötiin illallista erittäin viihtyisissä ravintolassa (Caspari Eggert), jossa tarjolla oli erilaisia saksalaisia ruokia ja erinomaista Riesligia.
Traben-Trarbachin kaupungin alla sijaitsee yli 30 viinikellaria. Yritin etukäteen katsoa, että mihin aikaan olisi tarjolla ohjattuja kierroksia viinikellareihin, mutta netistä ei sitä tietoa oikein löytänyt. Paikan päällä kuitenkin selvisi, että opastetut kierrokset ovatkin vain iltapäivällä. Onneksi löydettiin yksi viinikellari, johon päästiin tutustumaan ilman opastettua kierrosta.
Bernkastel-Kues
Bernkastel-Kues on 8000 asukkaan kaupunki. Mosel-joki halkaisee Bernkastel-Kuesin kahteen osaan, länsirannalla sijaitsevaan historialliseen Bernkasteliin ja joen itärannalla sijaitsevaan modernimpaan Kuesiin. Täällä sijaitsee myös yksi merkittävämmästä jokilaivojen satamista Moselilla, joten täältä pääsee helposti tutustumaan paikkoihin jokilaivojen risteilyillä.
Bernkastelia pidetään Mosel laakson helmenä, koska kaupungissa on erittäin paljon hyvin säilyneitä keskiaikaisia ristikkotaloja ja osa niistä kenottaa hauskasti vinossa.
Vanhakaupunki on täynnä kapeita ja tunnelmallisia katuja, jossa lukuisista ravintoloista voi valita itselleni parhaan ja istahtaa välillä juomaan lasillisen Rieslingia. Näin syyskuussa kaikki terassit olivat vielä auki ja saksalaisia turisteja yllin kyllin.
Kaupungin kukkulan laella on myös Landshutin ritarilinna. Linna on raunioitunut, mutta linnalta on varmasti erinomaiset näkymät alas laaksoon. Valitettavasti emme ehtineet vierailemaan siellä.
Trier
Trier on Moselin laakson merkittävin kaupunki, jonka perustivat muinaiset roomalaiset vähän ennen ajanlaskumme alkua. Kaupunki oli yksi Rooman valtakunnan suurimpia kaupunkeja 400-luvulle asti. Kaupunki on näin ollen myös Saksan vanhin ja siellä asuu tällä hetkellä noin 100 000 asukasta.
Kaupungin pitkän historian näkee lukuisista vanhoista rakennuksista ja monenlaisista nähtävyyksistä. Trierin vanhimmat rakennukset on rakennettu noin 100-400 luvuilla, tärkein niistä on kaupunginportti Porta Nigra (musta portti), joka muutettiin keskiajalla kirkoksi.
Myös Rooman valtakunnan jälkeiseltä ajalta on kaupungissa säilynyt useita merkittäviä historiallisia rakennuksia, joista tunnetuin 1100-luvulla rakennettu Trierin tuomiokirkko ja sen vieressä oleva Liebfrauenkirche. Emme päässet matkallamme valitettavasti näissä vierailemaan, koska siellä oli just siihen aikaan konsertti alkamassa eikä muita vierailijoita tietenkään päästetty sisään.
Keskustassa sijaitsee myös upea Vaaliruhtinaan palatsi, jota ympyröi kaunis puutarha, jossa vielä syyskuussakin kukat kukkii.
Aivan palatsin puutarhan vieressä on Rheinisches Landesmuseum Trier (Weimarer Allee 1), jossa esitellään koko Trierin historia roomalaisesta ajasta keskiajan kautta nykypäivään. Näytillä on paljon erilaisia esineitä, pylväitä ja muuta taidetta. Museossa näkee myös koko Rooman aikaisen Trierin kaupungin pienoismallin muodossa.
Vierailtiin myös amfiteatterissa, josta käytännössä on jäljellä vain rauniot. Amfiteatterin alapuolella on myös kellari, johon päästiin tutustumaan.
Porta Nigra, tuomiokirkko, Liebfrauenkirche ja amfiteatteri kuuluvat kaikki UNESCO:n maailmanperintökohteisiin.
Trieristä löytyy myös useita näköalapaikkoja, josta pääsee ihailemaan kaupunkia yläilmoista.
Matkaunelmien instagramin storyjen kohokohdista voit katsoa lisää videoida, osio ”Rein ja Mosel”.
Seuraavassa postauksessa kerron Moselin laakson linnoista.
Tuo viinikellari näyttää upealta! Onneksi pääsitte käymään siellä, vaikka opastettu kierros menikin sivu suun. Olikohan opastettuja kierroksia vähemmän näin korona-aikaan? Mikäli niitä menee normaalistikin vain iltapäivisin, lienee hyvä ilmoittautua mukaan etukäteen.
Kiitos kommentistasi Marika. Voi olla, että opastettuja kierroksia on näin korona aikaan vähemmän. Netistä en näitä kierrosten aikatauluja oikein löytänyt, mutta keskustassa oli ns, ilmoitustaulu, jossa oli näiden kierrosten aikataulut kerrottu. Ja varmasti kannattaa ilmoittautua etukäteen, koska opastetut kierrokset ovat suosittuja.